Tänään aamulla pyysin Nooralta, josko voisi edes tänään olla kiltisti (eilen kun huudettiin/kitistiin klo 9-19). Siinähän sainkin kaikkein parhaan syntymäpäivälahjan, kun tämä toive toteutui! :) Päivä sujui huutelematta, iloisesti jokellellen ja mallikkaasti päiväunia nukkuen. Päivän kruunasi se, kun olin laittanut Nooran selälleen lattialle viltin päälle ja käännyin hetkeksi ympäri. Käännyttyäni takaisin Noora makasikin mahallaan ja nauraa kikatti ääneen. Alkoi siinä sitten äitiäkin hymyilyttää ja kikatuttaa :) Sama kääntymistemppu toistettiin vielä n. 10 kertaa. Äidin piti tosin käydä välillä kääntämässä selälleen, jotta päästiin taas jatkamaan harjoituksia. Sitten vielä se mahalta selälleen kääntyminen ja voidaankin siirtyä ryömimiseen :)
HiiOP ja ympäri mennään!
Sain muuten lapaset ja piponkin tehtyä viime viikolla. Mielestäni ihan hyvällä tahdilla, kun tein niitä vain Nooran nukkuessa. Lapasiin meni yhteensä 6 tuntia ja pipoon 3 tuntia. Nyt on jo seuraavat kutomiset työn alla.. ;)
Vähän vielä häiritsee tuo, miltä virkattu lapanen tuntuu kädessä. Ehkä siihenkin tottuu :) Jos ei, teen neulomalla toiset. Harkinnassa on myös tehdä kauluri samasta langasta - neulomalla.
Ja vielä loppukevennykseksi:
Hyvät on palikat!
